Elämän punainen lanka...

 

 

Tuossa vieressä on kuva postikortista, josta sain idean tähän kirjoitukseen. Se on isänpäiväkortti miehelleni - Elämän punainen lanka. Rakkaus on selvästi kortin pääviesti. Olemme tottuneet antamaan tämän kaltaisia kortteja perheenjäsenille, puolisoille ja ystäville. Tarkoituksena on yleensä viestittää rakkauttamme ja läheisten ihmisten tärkeyttä elämässämme. Itse lähestyn aihetta nyt hiukan eri näkökulmasta ja kerin lankaa tavallaan toisesta päästä.

Näin uuden vuoden vaihtumisen kynnyksellä  ”muutos” on monella mielessä. Tämähän on sitä tyypillistä aikaa tehdä lupauksia tulevan vuoden varalle. Moni aloittaa jouluisen ähkyn jälkeen elämäntaparemontin, toinen lupaa aloittaa uuden harrastuksen ja kolmas valkaisee nenäänsä. Tarve laittaa elämää järjestykseen tai tarve luoda jollain tapaa parempaa, terveellisempää suhdetta itseensä ja  ympäristöön  herää ainakin kerran vuodessa uudenvuoden lupausten merkeissä. Itseinho taitaa olla korkeimmillaan vuodenvaihteen aikoihin, jolloin kesällä ostetut farkut eivät mahdu jalkaan ja kaikki viime vuonna tehdyt lupaukset ovat jäänyt toteutumatta. Ei muuta, kuin rankaisemaan itseään ja uudet lupaukset kehiin!Onneksi kaikkea tätä ahdinkoa helpottaa juuri joululahjaksi saatu uusi moottorikelkka, vepsäläiseltä ostettu sohva ja puolisokin on nyt ollut siedettävä...

Elämme halujen ja tarpeiden maailmassa, jossa uskomme asioiden, tavaroiden, ihmisten tekevän meidät onnelliseksi. Uskomme, että kun saan tuon ihmisen itselleni, kun saan tuon auton, kun saan botoksit huuliin, kun mieheni saa paremman viran, elämäni muuttuu paremmaksi. Kun sitten saa haluamansa, on onnensa kukkuloilla. Hurmiossa eletään päiviä, ehkä viikkoja jopa kuukausia… Mutta pikkuhiljaa, salakavalasti hurmos hiipuu ja arkipäivästyy ja eräänä päivänä huomaa, että se tyytyväisyys ja onni, jonka asia/tavara toi on kadonnut ja halujen verkkoon on jäänyt kiikkiin uusia, ”pakko saada” asioita tai tavaroita. Aina tulee uusia tarpeita ja haluja, jolloin myös kärsimyksemme on taattu. Halujen maailmassa elää myös ihmissuhteemme. Me täytämme suhteet odotuksilla ja tarpeilla, joita odotamme toisen täyttävän. Me haluamme, että tuo toinen tuossa tekee minut onnelliseksi. Ja niin se toinen hyvin monesti tekeekin…”kuherruskuukauden” verran, mutta kärsimys alkaa, kun todellisuus lyö kasvoihin. Todellisuus on sitä, että onnen tuojan mukana tulee myös onnettomuus. Sama ihminen tekee meidät onnelliseksi ja toisena hetkenä onnettomaksi!
 

Pysyvää onnea ei voi saavuttaa tavaraa haalimalla, eikä toisen ihmisen kautta vaan onnellisuus on jotain, joka on lähempänä, kuin uskoisikaan. Se on meissä itsessämme, mutta sen valjastaminen edellyttää pysähtymistä itsensä äärelle, tutustumista omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Täytyy kirkastaa elämänarvojaan ja on hyvä tiedostaa toimivat ja ei niin toimivat ajatusmallit. On luotava armollisempaa ja myötätuntoisempaa  suhdetta itseen ja oppia todella rakastamaan itseään...ehdoitta!  Meidän täytyy olla niin sanotusti kotonaan nahoissamme, sekä ymmärtää, että vain minä itse omilla valinnoilla ja suhtautumistavalla voin vaikuttaa onnellisuuteeni, jolloin onnemme ei ole riippuvainen ympärillämme olevista ihmisistä,  eikä asioista, joita olemme onnistuneet itsellemme hankkimaan tai saavuttamaan.  Tällöin emme aseta enään odotuksia ympäristön harteille, jolloin ei ole enää ihmistä, joka alussa toi onnen ja nyt onnettomuuden. Ei ole asiaa, joka toi tullessaan ilon ja menetettyään, jätti surun. Ei ole kauneutta, joka rapisi sairauden tai vanhuuden myötä. Kun hyväksyy muutoksen kokonaisvaltaisen läsnäolon ihmisyydessä ja elämässä, sekä oppii rakastamaan itseään on jo hyvällä tiellä kohti tyynempää, rauhallisempaa ja rakastavampaa elämää.

Näiden ajatusten siivittämänä toivotan kaikille Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014! …Ja jos jollakin on vielä uudenvuoden lupaus keksimättä, niin armollisuus itseä kohtaan voisi olla hyvinkin ajankohtainen lupaus. Itse olen aloittanut ”uuden elämän” satoja kertoja ja luvannut olla parempi sitä ja parempi tätä. Nyt,  37- vuotiaana lupaan olla antamatta mitään lupauksia, jotka vaativat minulta jotain enemmän tai paremmin. Lupaan, että minä riitän tällaisena ja piste!

Hyvää Uutta Vuotta 2014...Ja muista, että Sinä Olet Elämän Punainen Lanka!