maanantai 30. joulukuuta 2013

Elämän punainen lanka...



 

 


Tuossa vieressä on kuva postikortista, josta sain idean tähän kirjoitukseen. Se on isänpäiväkortti miehelleni - Elämän punainen lanka. Rakkaus on selvästi kortin pääviesti. Olemme tottuneet antamaan tämän kaltaisia kortteja perheenjäsenille, puolisoille ja ystäville. Tarkoituksena on yleensä viestittää rakkauttamme ja läheisten ihmisten tärkeyttä elämässämme. Itse lähestyn aihetta nyt hiukan eri näkökulmasta ja kerin lankaa tavallaan toisesta päästä.

Näin uuden vuoden vaihtumisen kynnyksellä  ”muutos” on monella mielessä. Tämähän on sitä tyypillistä aikaa tehdä lupauksia tulevan vuoden varalle. Moni aloittaa jouluisen ähkyn jälkeen elämäntaparemontin, toinen lupaa aloittaa uuden harrastuksen ja kolmas valkaisee nenäänsä. Tarve laittaa elämää järjestykseen tai tarve luoda jollain tapaa parempaa, terveellisempää suhdetta itseensä ja  ympäristöön  herää ainakin kerran vuodessa uudenvuoden lupausten merkeissä. Itseinho taitaa olla korkeimmillaan vuodenvaihteen aikoihin, jolloin kesällä ostetut farkut eivät mahdu jalkaan ja kaikki viime vuonna tehdyt lupaukset ovat jäänyt toteutumatta. Ei muuta, kuin rankaisemaan itseään ja uudet lupaukset kehiin!Onneksi kaikkea tätä ahdinkoa helpottaa juuri joululahjaksi saatu uusi moottorikelkka, vepsäläiseltä ostettu sohva ja puolisokin on nyt ollut siedettävä...


Elämme halujen ja tarpeiden maailmassa, jossa uskomme asioiden, tavaroiden, ihmisten tekevän meidät onnelliseksi. Uskomme, että kun saan tuon ihmisen itselleni, kun saan tuon auton, kun saan botoksit huuliin, kun mieheni saa paremman viran, elämäni muuttuu paremmaksi. Kun sitten saa haluamansa, on onnensa kukkuloilla. Hurmiossa eletään päiviä, ehkä viikkoja jopa kuukausia… Mutta pikkuhiljaa, salakavalasti hurmos hiipuu ja arkipäivästyy ja eräänä päivänä huomaa, että se tyytyväisyys ja onni, jonka asia/tavara toi on kadonnut ja halujen verkkoon on jäänyt kiikkiin uusia, ”pakko saada” asioita tai tavaroita. Aina tulee uusia tarpeita ja haluja, jolloin myös kärsimyksemme on taattu. Halujen maailmassa elää myös ihmissuhteemme. Me täytämme suhteet odotuksilla ja tarpeilla, joita odotamme toisen täyttävän. Me haluamme, että tuo toinen tuossa tekee minut onnelliseksi. Ja niin se toinen hyvin monesti tekeekin…”kuherruskuukauden” verran, mutta kärsimys alkaa, kun todellisuus lyö kasvoihin. Todellisuus on sitä, että onnen tuojan mukana tulee myös onnettomuus. Sama ihminen tekee meidät onnelliseksi ja toisena hetkenä onnettomaksi!
 
Pysyvää onnea ei voi saavuttaa tavaraa haalimalla, eikä toisen ihmisen kautta vaan onnellisuus on jotain, joka on lähempänä, kuin uskoisikaan. Se on meissä itsessämme, mutta sen valjastaminen edellyttää pysähtymistä itsensä äärelle, tutustumista omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Täytyy kirkastaa elämänarvojaan ja on hyvä tiedostaa toimivat ja ei niin toimivat ajatusmallit. On luotava armollisempaa ja myötätuntoisempaa  suhdetta itseen ja oppia todella rakastamaan itseään...ehdoitta!  Meidän täytyy olla niin sanotusti kotonaan nahoissamme, sekä ymmärtää, että vain minä itse omilla valinnoilla ja suhtautumistavalla voin vaikuttaa onnellisuuteeni, jolloin onnemme ei ole riippuvainen ympärillämme olevista ihmisistä,  eikä asioista, joita olemme onnistuneet itsellemme hankkimaan tai saavuttamaan.  Tällöin emme aseta enään odotuksia ympäristön harteille, jolloin ei ole enää ihmistä, joka alussa toi onnen ja nyt onnettomuuden. Ei ole asiaa, joka toi tullessaan ilon ja menetettyään, jätti surun. Ei ole kauneutta, joka rapisi sairauden tai vanhuuden myötä. Kun hyväksyy muutoksen kokonaisvaltaisen läsnäolon ihmisyydessä ja elämässä, sekä oppii rakastamaan itseään on jo hyvällä tiellä kohti tyynempää, rauhallisempaa ja rakastavampaa elämää.

Näiden ajatusten siivittämänä toivotan kaikille Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014! …Ja jos jollakin on vielä uudenvuoden lupaus keksimättä, niin armollisuus itseä kohtaan voisi olla hyvinkin ajankohtainen lupaus. Itse olen aloittanut ”uuden elämän” satoja kertoja ja luvannut olla parempi sitä ja parempi tätä. Nyt,  37- vuotiaana lupaan olla antamatta mitään lupauksia, jotka vaativat minulta jotain enemmän tai paremmin. Lupaan, että minä riitän tällaisena ja piste!

Hyvää Uutta Vuotta 2014...Ja muista, että Sinä Olet Elämän Punainen Lanka!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Erillainen Joulu

Tässä sitä ollaan...Ensimmäistä blogia kirjoittamassa! Tripla Wau!  Enpä olisi tätäkään uskonut, mutta saatuani synnytettyä  jo vuosia hautuneen SOLUni... (Psykoterapia ja Muutosvalmennus Solu Oy www.jokasolulla.fi) ...olen kokenut  tarvetta päivittää ajatuksiani ja tunteitani elämästä, unelmista, ihmisyydestä, muutoksesta...kaikesta siitä, mikä voisi tehdä meidän kaikkien maallisen vaelluksen täällä pienellä pallolla mahdollisimman hyväksi. Hyvä on käsitteenä suhteellinen, joten se on jokaiselle jotain, mutta ei todellakaan kaikille samaa. Kuitenkin uskallan väittää, että merkitykset, joita  me asioille annamme, vaikuttaa aika lailla siihen, miten me elämän koemme, olipa asumuksemme Intian Delhissä tai Suomessa Rovaniemellä...Napapiirillä...siellä missä Joulupukki asustaa.
Joulupukin kammarin välittömässä läheisyydessä minäkin saan perheeni kanssa asustaa. Näin Joulun kynnyksellä Napapiiri tuntuu ainoalta oikealta paikalta ottaa Joulu vastaan. Olen yltiöpäinen jouluihminen. Vietimme perheen kanssa viime joulun Thaimaassa ja se oli todellakin aluksi minulle vaikea pala. Kuinka voisin tuhlata yhden joulun tropiikissa?  Nieleskelin! Se oli kuitenkin hieno Joulu! Totaalisen erilainen. Näin jälkikäteen ajattelen, oli hyödyllistä irrottautua rutiineista, muuttaa kaavaa. Miksikö? Elämä on muutosta! Me joudumme muutosten ravisteluihin tahtomattaan tai omasta tahdosta. Me kaipaamme välillä jotain uutta ja toisaalta, menetettyämme jotain, me suremme tai pahimmillaan kärsimme, jos muutos on ollut traaginen, äkillinen tai muuten sellainen, johon on vaikea sopeutua. Muutos on kuitenkin asia tai käsite, joka leimaa ihmisen elämää syntymästä kuolemaan. Solutasollakin me muutumme koko ajan. Aika, tilanteet, ihmiset ja asiat elävät ikuisessa muutoksen liikkeessä. Buddhaa lainatakseni; "Ihmiset kärsii, koska elävät muuttumattomuuden harhassa" on ollut minun johtotähteni jopa yritykseni nimen valinnassa. Solu edustaa muutosta ja tarjoamani valmennus on nimen omaan MUUTOSvalmennusta. Haluan tarjota asiakkailleni apua, jotta he löytäisivät uusia näkökulmia pienten, isojen jopa traagistenkin muutosten keskellä. Niin kliseistä kun se onkin, muutos on aina mahdollisuus. Siihen on piilotettuna kasvun siemen. Palatakseni siis Thaimaan jouluun ja rutiinien ravisteluun. Muutos vanhasta oli hyväksi, koska huomasin, että vaikken saavuttanutkaan samoja joulufiiliksiä tropiikin lämmössä, niin sain tilalle jotain muuta!  Oli päästettävä irti vanhasta ja antaa uuden näyttää kaikki mahdollisuudet! Taikku joulu oli  hieno kokemus kaikessa erillaisuudessaan. Muutoksessa on aina mahdollisuus. Hyvää Joulua kaikille...Joka Solulla!!!

Terhi tonttu








Exiä, nyxiä, exien nyxiä ja nyxien exiä

Saimme viettää hilpeissä, ellei jopa "sokka irti" meiningeissä perheenjäsenemme valmistujaisia viime viikonlopulla. Sen verran muk...