Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2018.

Rakentava erillisyys parisuhteessa

Kuva
Parisuhteessa vaikeuksien taustalla on usein vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen hankaluutta. Siellä vaikuttaa myös lapsuuden perheestä opitut mallit, roolit ja selviytymiskeinot. Kun rakentava riitely ei enää onnistu ja ajatukset, tunteet sekä omat kokemukset jäävät vaille ymmärrystä on parisuhde kriisiytynyt. Mitä pidempään parisuhde on kriisiytynyt, sitä todennäköisempää on eron mahdollisuus. Parisuhde on kuin vanha puusilta. Jos toinen pää alkaa elämään (edustaa parisuhteen toista puolikasta), niin toisen pään on reagoitava siihen ja elää mukana. Muuten silta romahtaa. Ei se kestä sitä, että toinen puoli heiluu ja huojuu ja toinen puoli sinnikkäästi pysyy paikallaan symbolisesti sanoen; ”Minähän en tästä mihinkään muutu, enkä ala millekkään. Kaikki on hyvin!” Huojuva puoli on ilmiselvästi eri mieltä. Se suorastaan huutaa muutosta. ”Minä en voi elää tässä suhteessa!” Vuosi sitten oma parisuhteeni oli ajautunut jo niin pahaan kriisiin, että olimme puolisoni kanssa, kuin tuo

We are all broken. Thats how the light gets in.

                                    Me olemme kaikki rikkinäisiä, koska olemme rikkinäisten vanhempien kasvattamia. Vanhempamme puolestaan ovat taas rikkinäisten vanhempien kasvattamia. Tämä sukupolvien rikkinäisten ketju jatkuu aina sinne asti, kun ihmiset ovat alkaneet perheitä perustamaan. Ammattini puolesta psykoterapeuttina oman rikkinäisyyden kohtaaminen on kaiken työn perusta. Se ei aina ole mukavaa tai mielekästä. On itseasiassa aika kivuliasta nähdä itsessään keskeneräisyyttä. Tämä keskeneräisyys paljastuu kirkkaammin lähisuhteissa. Minä ajattelin nyt kertoa jotain omasta rikkinäisyydestäni, jotta sinä mahdollisesti uskaltaisit lähteä omalle matkalle rikkinäisyyteesi. Näin tehdessäsi teet suuren palveluksen itsellesi ja läheisillesi, koska silloin valo pääsee loistamaan sisällesi. Minä menin ensimmäisen kerran rikki heti syntymäni jälkeen. Olin kaksoissiskoni kanssa saanut turvallisesti kölliä äitimme kohdussa mukavasti vierekkäin, kunnes jostain syystä päätim