Puoskari Maria ruotuun!


”Hänellä on varmaan jokin ydinvoimala taskussa.” sanoo Reino Nordin vaimostaan, kun ihmettelee hänen  energiaansa jatkaa valitsemallaan tiellä kaikesta negatiivisesta palautteesta huolimatta.

Olen itsekin ihmetellyt, kuinka Maria pystyy niin neutraalina vastaamaa ihmisten suoltamaan negatiiviseen palautteeseen, jossa asiallisuus on välillä yhtä kaukana kuin maa kuusta. Hän ei provosoidu. Hän ei alennu samaan, vaan perustelee kerta toisensa jälkeen ajatuksiaan, jotka pohjautuvat uusimpaan tutkittuun tietoon aivojen neuroplastisuudesta.

Marian Eroon oireista verkkokurssia on käynyt jo noin 3600 ihmistä. Negatiivista palautetta varsinaisen kurssin sisällöstä ei käyttäjiltä käsittääkseni ole tullut, vaan palaute on positiivista. Käyttäjien joukossa on ihmisiä, jotka eivät ole saaneet apua virallisen terveydenhuollon puolelta. Heillä on kohtaamisen puutteita, väärin ymmärretyksi tulemisen kokemuksia, vähättelyä ja kokemus, ettei tule autetuksi.

Marian ideologiaan kuuluu vahvasti myös ymmärrys rakkauden, myötätunnon ja kiitollisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Hän itse edustaa esimerkillään ideologiaansa. Hän on sitä, mitä opettaa. Luulenkin, että se ydinvoimala, joka hänen taskussaan on, on juurikin tätä edellä mainittua. Siksi luulen myös, ettei hänen verkkokurssin menestys liity vain neuroplastisuuden hyödyntämiseen, vaan plaseboon. Hänen kursseillaan käyttäjien stressitasot alkavat laskemaan ei vain harjoitteiden myötä, vaan Marian myötätuntoisen ja rakkaudellisen ohjautumisen kautta, jolloin käyttäjien usko ja toivo heräävät, parasympaattinen hermosto aktivoituu ja sen seurauksena oma immuniteettijärjestelmä aktivoituu. 

On helppo ymmärtää, että stressaantunut hoitohenkilökunta virallisen terveydenhuollon puolella ei todellakaan pysty aina kohtaamaan asiakkaita ja potilaita siten, että se aktivoisi tarpeeksi parasympaattista hermostoa. Ongelma paisuu entisestään, jos tarjottavat hoitokeinot eivät tehoa. On syntynyt ”vaikea potilas”, jonka ongelma on hänen omien korviensa välissä. Tavallaan näin onkin, mutta virallinen terveydenhuolto ei osaa suhtautua siihen. Se ei ymmärrä, että se on itse osa ongelmaa. Se on ollut vaikuttamassa siihen, että potilaan stressitasot nousevat kerta kerran enemmän hoitokontakteissa, jotka kerta kerran jälkeen kulkeutuu siihen suuntaan, missä potilas syyllistetään itse ongelmiensa aiheuttajaksi. Tässä vaiheessa stressitasot ovat kohonneet puolin ja toisin. Auttaja ja autettava ovat molemmat turhautuneita. Ei ole mitään syytä olettaa, että parantumista voisi tapahtua tilanteessa, jossa ihminen on stressitilassa ja immuunipuolustusjärjestelmä on hiljentynyt.

Niin pitkään, kun terveydenhuolto ja lääketiede ei sisäistä kirjaimellisesti holistista ihmiskäsitystä, hoitavat potilaitaan liukuhihnalla kiireisenä ja stressaantuneena ja eivät pidä huolta omistaan – eli työntekijöistään, ei ole syytä olettaa, että täydentävien hoitomuotojen suosio vähenisi. On myös ymmärrettävä plasebon mahdollisuudet ja hyväksyttävä (nimenomaan Hyväksyttävä), että ihmisen kehomielellä on myös voimaa parantaa itse itseään, kun immuunipuolustusjärjestelmää aktivoidaan. Tähän Maria pyrkii ihmisiä herättämään. - Ottamaan vastuun omasta terveydestään. Mielestäni on jopa absurdia ajatella, että lääketiede olisi kaikkivoipainen. Lääketiedettäkin harjoittaa rajoittuneet mielet ja siten lopputuloksetkin ovat rajoittuneita.

Tarve saada puoskari Maria ruotuun kertoo myös muusta, kuin vain pelosta, että ihmisiä vedetään höplästä. Se kertoo vallasta. Se kertoo siitä, että Maria tekee jotain, jota terveydenhuolto ja lääketiede olisi voinut nyky tiedon valossa yhtälailla tehdä, mutta Maria kerkesi ensin. Hemmetin arkkitehti!


Kommentit